Trials

Unselt gedeg bol baigalaas buteegdsen gaihaltai buguud aguu uildel. Unselteer buhel ug yaria zogsoj, yamar ch hereggui boldog. Ugnii sharh edgedeggui baihad unselt uuniig zogsooh chadaltai. Hairiigaa unseh uyed nadad iim l medremj turdug. Zurhend och harvaj bgaa ym shig. Bi ene unseltiig, ene medremjiig uurd medermeer baina. Ene amidraliin buhii l nugachaa, zovlon shanallaas neg l ug bidniig chuluuj ugdug, ene bol LOVE. Unen hairiig medersen hun ter ugiig aldahguig hicheedeg ym bilee, yu ch bolj bsan. Minii hairaa gedeg ugiig tuundee irgelj helehiig husdeg ym bna lee, yu ch bolson. Hairt mini geed ugluu sereed uruul deer ni unsehiig husdeg ym bilee, uurd. Ene buhniig l bi bieree medersen. Odoo ch changaas changa mederch bna. Hun hairtai uchirhaaraa er ni yadag ym be, yaj meddeg ym be gej zunduu l asuudag. Hun hairtai bolhooroo galzuurdag ym bilee, tuuniihee tuluu. Yu ch hiisen butsdaggui ym bilee. Chamd yamar ch ug heleed zurhiig chin zusch bsan ch toodoggui ym bna lee. Tuuniigee geed haranhui shunuur ch boltugai guideg ym bilee, tuuniigee sanaad untdaggui ym bilee, zuudleed unthaaraa serdeggui ym bilee. Uneriig ni unertheer sanan uildag yum bna lee, urgelj hamtdaa baihiimsan gej muruuddug ym bilee. Chinii ergen toirond yu ch bolj bsan hamaagui, zuvhun ter chinii tolgoid baigaa ter ertontsdoo amidardag yum bilee, hen ch yu ch helj bsan toohgui. Gaduur alhsan ch boddog ym bilee, zugeer l udriin bodol shuniin zuud boldog yum baina lee. Tuunii tuluu yamar ch zovlon shanal, uhliig ch gsn davan tuuldag yum bilee, gehdee tuunguigeer amidral baidaggui ym bna lee. Ingej l hairiig mederdeg ym bilee dee.

Bi bodood bh ym, hairiigaa. Urgelj l bodood bh yum. Ajil deeree ch, gaduur ch gertee ch. Haana ch yavsan bi tuuniigee bodoostoi. Hervee hairiigaa bodson toogoor minii gart tsetseg urgadag bol, odoo hairiigaa daguulaad asar tom tsetserlegt hureelendee gar garaa hutlultsun alhaj baih bsan baihdaa. Bid bugd l hairlah gej ene horvood mendelsen, amid yavaagiin utga uchir end l orshdog.

Unuudur ajil deer joohon uur hurlee l dee. Minii hiisen ajliig maani zahiral golj baih yum. Manai manager harin minii tald orood namaig demjij bna. Gehdee hun huniigee aldaan deerees muulah shig muuhai zuil algaa. Zahiral maani yag l tiim zan udur bolgon, hun buhend gargadag, uuruu aldaa hiideggui yum shig. Hun aldaa hiideg, aldaa hiideggui hun gej ene horvood baihgui. Hun bolgon l udur tutam l aldaa hiideg. Bidnii uhaantai gej boddog buh humuus l udur bolgon teneg aldaanuud hiideg shuu dee. Hehe yagaad geheer ene delhii chin urgelj ergeldej baidag shuu dee, urgelj ergeldeed baihaar hunii tolgoi ergene shuu dee. Tiimees ch hair ni chamaasaa hiisen aldaanuudaasaa bugdengees ni uuchlal guij baina, bi l buruutai. Gehdee ene buh zovlon, daramt zereg zugeer l bidend ugugdsun negen turliin shalguur. Amidrald iim shalguuruud zunduu garch irne. Uuniig davaad l garah estoi. Zam deer tavisan havhnuud shig l huleej baina. Deeguur ni usreed l garah heregtei. Hun aldaj baij l suraltsdag, usuj hugjdug. Yamar ch zovlongui amidral bsan bol hun yunaas ch suraltsahgui, yunaas ch usuj hugjihgui shuu dee. Tiim bolhoor ene buh shalguurt bi bayartai baina.

Za ter aldaa dutagdal ch yahav. Aav mini shashin talaasaa yarij l bdag udur bolgon. Hun divaajind ochihiin tuld amidrald iim iim zuil hiih estoi geed l. Gehdee yag unendee divaajin gedeg chin gargaad irchihsen onol bish shuu dee, ene bol zugeer l huvi hunii taamaglal. Bi hichneen itgej yavdag nertei ch, tsaanaa ene buhen hiisver maygiin zuil gedgiig meddeg gej helehed iluudehgui. Shashin chin ter chigeeree l hiisver zuil, hamgiin ayultai zevseg baidag ch hunii amidrald hamgiin heregtei em ni ch bas bolj chaddag. Gehdee minii bodloor uhsenii daraa divaajin gej baidaggui, hooson oron zai l bdag. Buh zuil etses boldog. Divaajin gedeg gazriig bid uursduu delhii deeree buteeh estoi. Hairtaigaa uchirch, hairiigaa uurd hairlaj, saihan ger bultei boloh l ene delhiin divaajin yum shuu dee. Uunii tuluu l hun bolgon zurtgeh estoi. Unuudur mungunii tuluu humuus alaltsaj baina. Hari orond harlaj bna, mongoliin ohiduud maani biee ch zarj baina. Deed tushaaltnuud ni deeree alaltsaj baina, yaduu hed ni dooroo bujignaldaj baina. Gehdee ene buhen zuvhun niigmiin l heregtseenees hamarsan soliorol. Odoo yag harah yum bol bid chin neg l jijighen humursun togoond amidraad baigaa bizdee, amarhan argaar mungu oloh gsn. Terniihee orond, uursdiinhuu divaajing butee l dee, ene humursun togoonoosoo gar l daa. Haaya bi boddog ymaa, udur bolgon ingeed hairiigaa bodood, hool ch idej bsan, gaduur daaraad alhaj ch baisan. Ene l minii ter divaajin baih, yagaad geheer ter uyed zuvhun minii hair bid 2 l minii tolgoind bdag yum.

Turuuhen temdegleliin devteree unshij bsan chin neeh goy ishlel garaad irlee. Er ni bi temdeglel hutuldug baihda, goy goy helsen ugs, ishlel zergiig dandaa bichij avdag baisiin. Elizabeth Browning geed neg zohiolchiin helsen ug: " Chamaig yamar sak ohin be gehees iluu huurhun bas uzesgelentei gej heldeg, chamaig utsaa tasalhad ergeed zalgadag, oddiin door chinii tseejiig nalj hevteed zurhiig chin chagnadag, esvel chamaig l harahiig hussendee shunujin ch hamaagui seruun baij duhiig chin zuulhnuur unsdeg, naizuudiinhaa hajuud chinii gariig hutuldug, chamaig budaggui baisan ch huurhun gej boddog, chamd urgelj hairtai gedgee helj, chamtai baigaadaa ter uuruu yamar ih az jargaltai, aztai hun be gedgee heldeg, naiz nuhud ch bai hen negenluu ergen haraad TER l minii hair gej helj chaddag ter huniig ol".

Hairaa bi chamdaa hyazgaargui ih hairtai, hair ni chamaig hezee ch aldahiig husehgui, uurd munhud chamaigaa hairlana gedgee bi zurhen deeree garaa tavij bgaad andgailya. Hairiigaa hairlaj yavaarai!

Aagii ni...